Kansainväliset pakotteet ovat poliittisia ja taloudellisia päätöksiä, jotka ovat osa maiden, monenvälisten tai alueellisten järjestöjen diplomaattisia toimia valtioita tai järjestöjä vastaan joko kansallisten turvallisuusetujen tai kansainvälisen oikeuden suojelemiseksi ja kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden uhkia vastaan. Kansainvälinen yhteisö voi käyttää pakotteita muuttaakseen maan tai hallinnon käyttäytymistä. Ne ovat yksi tiukimmista toimista, joihin maat voivat ryhtyä, sotaan lähtemättä.
Näihin päätöksiin kuuluu pääasiassa taloudellisten, kaupallisten, diplomaattisten, kulttuuristen tai muiden rajoitusten (sanktiotoimenpiteiden) väliaikainen asettaminen kohteelle, jotka poistetaan, kun motivoivat turvallisuushuolit eivät enää päde tai kun uusia uhkia ei ole ilmaantunut. YK:n turvallisuusneuvostolla on kansainvälisen yhteisön mandaatti soveltaa pakotteita, joita kaikkien YK:n jäsenvaltioiden on noudatettava.
Ne toimivat kansainvälisen yhteisön tehokkaimpana rauhanomaisena keinona ehkäistä kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvia uhkia tai ratkaista niitä. YK:n pakotteita ei pidä sekoittaa yksipuolisiin pakotteisiin, joita yksittäiset maat määräävät strategisten etujensa edistämiseksi. Yksipuolisten pakotteiden alaiset toimenpiteet, jotka on tyypillisesti tarkoitettu voimakkaaksi taloudelliseksi pakotteeksi, voivat vaihdella diplomaattisten pakotteiden, taloudellisen sodankäynnin tai sodan alkusoittojen välillä.
Seuraamustyypit
Seuraamuksia on useita.
a. Taloudelliset pakotteet
Tyypillinen kaupankäyntikielto, mahdollisesti rajoitettu tietyille aloille, kuten aseteollisuuteen, tai tietyin poikkeuksin (kuten ruoka ja lääkkeet). Taloudelliset sanktiot voivat vaihdella tavaroiden tuontitullien määräämisestä kohdemaahan tai tiettyjen tavaroiden viennin estämisestä kohdemaahan tai kohteen satamien täydelliseen merisaartoon, jolla pyritään varmistamaan, hillitsemään tai estämään tiettyjen tuontitavaroiden tuonti. Taloudelliset pakotteet erotetaan kauppapakotteista, joita sovelletaan puhtaasti taloudellisista syistä ja jotka ovat tyypillisesti tulleja tai vastaavia toimenpiteitä eikä kauppakieltoja.
b. Diplomaattiset pakotteet
Diplomaattisten suhteiden, kuten suurlähetystöjen, kaventaminen tai poistaminen. Diplomaattiset pakotteet ovat poliittisia toimenpiteitä, joilla ilmaistaan paheksuntaa tai tyytymättömyyttä tiettyyn toimintaan diplomaattisin ja poliittisin keinoin sen sijaan, että ne vaikuttaisivat taloudellisiin tai sotilaallisiin suhteisiin. Toimenpiteisiin kuuluvat korkean tason hallituksen vierailujen rajoittaminen tai peruuttaminen tai diplomaattisten edustustojen tai henkilöstön karkottaminen tai poistaminen.
c. Sotilaalliset pakotteet
Sotilaalliset pakotteet voivat vaihdella huolellisesti kohdistetuista sotilaallisista iskuista, joilla heikennetään maan tavanomaisia tai ei-tavanomaisia valmiuksia, tai vähemmän aggressiiviseen muotoon aseidenvientikielto, jolla katkaistaan aseiden tai kaksikäyttötuotteiden toimitukset.
d. Urheilupakotteet
Estetään yhden maan ihmisiä ja joukkueita kilpailemasta kansainvälisissä tapahtumissa. Urheilupakotteita käytetään psykologisen sodankäynnin keinona, jonka tarkoituksena on murskata kohdemaan väestön moraali.
e. Ympäristöön kohdistuvat sanktiot
YK:n ihmisympäristöä käsittelevän konferenssin julistuksen jälkeen kansainvälisiä ympäristönsuojelutoimia on lisätty asteittain. Ympäristöpakotteet sisältävät sekä taloudellisia että poliittisia kysymyksiä, kuten kauppaa, koska ne ovat kaikki riippuvaisia toisistaan. Kaupan esteet ja kaupan rajoitukset ovat keskeisiä tekijöitä, koska ne ovat mukana uhanalaisten lajien, otsonikerrosta heikentävien kemikaalien ja ympäristölakien ongelmissa.
f. Rangaistukset yksityishenkilöille
Nämä ovat pakotteita, jotka kohdistuvat ensisijaisesti tietyn maan poliittisiin johtajiin, sotilasjohtajiin tai kansalaisiin. Yksilöihin kohdistettavia seuraamuksia; estää henkilöä matkustamasta tai harjoittamasta liiketoimintaa tietyn maan kanssa tai jäädyttää hänen varat kyseisessä maassa.
Sanktioiden syyt
Pakotteet on jaettu kolmeen luokkaan. Kategorioita käytetään erottamaan poliittiset kontekstit teon globaalista luonteesta johtuen.
- Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat sellaiset sanktiot, joiden tarkoituksena on pakottaa yhteistyöhön kansainvälisen oikeuden kanssa.
- Toinen mallikategoria on sanktiot, joiden tarkoituksena on rajoittaa uhka rauhalle maantieteellisten rajojen sisällä.
- Kolmas luokka sisältää Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston jäsenen/ei-jäsenvaltion tiettyyn toimintaan tai politiikkaan liittyvien toimien tuomitsemisen.
Useimmat sanktioidut maat
Tässä ovat maailman eniten sanktioidut maat.
arvo | Maa | Seuraamusten määrä |
1. | Venäjä | 14,081 |
2. | Iran | 4,191 |
3. | Syyria | 2,643 |
4. | Pohjois-Korea | 2,133 |
5. | Valko-Venäjä | 1,155 |
6. | Myanmar | 806 |
7. | Venezuela | 651 |
8. | Kuuba | 208 |